Tietoa meistä
Heinäruokinnan ABC
Laiduntavana eläimenä hevonen on sopeutunut syömään kuitupitoista karkearehua. Luonnossa hevonen syö 10 – 15 tuntia vuorokaudesta eikä pidä syömisessä yli 3 – 4 tunnin taukoja. Karkearehun saannilla onkin vaikutusta hevosen terveyteen, hyvinvointiin ja myös suorituskykyyn. Liian vähäinen karkearehun saanti johtaa helposti käyttäytymishäiriöihin kuten imppaamiseen tai kutomiseen. Tyypillisiä muutoksia käytöksessä ovat myös lisääntynyt veden kanssa leikkiminen ja hyvin runsas juominen. Kun karkearehua ei ole saatavilla maistuvat hevosille myös kuivikkeet. Rajoitetulla karkearehuruokinnalla olevien hevosten mahasta onkin löytynyt jopa 3,5 kg purukuiviketta.
Ruuansulatuskanavan hyvinvoinnin turvaamiseksi hevosen tulisi saada karkearehua 1,5 kg ka (kuiva-ainetta)/100 kg elopainoa. Jotta hevonen pystyisi toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään, tulisi karkearehua olla tarjolla vähintään 8 tuntia, mutta mieluiten 10 tuntia vuorokaudesta ilman pitkiä taukoja karkearehun saannissa.
Vähäinen liikunta yhdistettynä runsaaseen heinäruokintaan saattaa aiheuttaa liiallista lihomista. Näissä tilanteissa syömisnopeutta voi yrittää hidastaa mm. tiheäsilmäisillä heinäverkoilla. Hyvälaatuinen olki on myös hyvä karkearehun lähde. Olki tulisi kuitenkin lisätä ruokintaan vähitellen ja sen määrä pidetään päivittäisestä karkearehuannoksesta ihanteellisesti alle 30 %:ssa. Laihdutustilanteissa karkearehun saantia voi rajoittaa tasolle 1,25 kg ka/100 kg elopainoa. On suositeltavampaa antaa mieluummin vähemmän energiaa sisältävää karkearehua kuin tinkiä voimakkaasti päivittäisestä rehumäärästä.
Raskaassa valmennuksessa olevalle hevoselle kannattaa valita hyvin sulava ja runsaasti energiaa sisältävä karkearehu, mikä vähentää runsaan väkirehuruokinnan tarvetta ja näin myös mm. mahahaavan riskiä. Jos sato on korjattu samanaikaisesti, on kuivan heinän (kuiva-aine 85 %) ja säilöheinän (kuiva-aine 50 – 70 %) sulavuus ollut sama eli tällä tekijällä ei ole ollut vaikutusta ravintoaineiden hyväksikäyttöön. Korjuuaika eli korjattavan sadon kasvuaste on tärkein sulavuuteen vaikuttava tekijä. Myöhään korjattu kuitupitoinen heinä on heikommin sulavaa kuin aikaisin korjattu valkuaispitoisempi heinä. Myös kasvilaji vaikuttaa heinän sulavuuteen. Tyypillisesti esimerkiksi sinimailasen sulavuus on heinäkasveja parempi.
Heinälaadun vaihtelu tulee myös huomioida. Otettaessa käyttöön uutta heinäerää tulisi muutokset tehdä vähitellen, aivan kuten väkirehunruokinnan muutoksetkin. Sekä vaihtelut heinän kuiva-ainepitoisuudessa että ravintoainekoostumuksessa aiheuttavat muutoksia suoliston mikrobistoon. Muutos heinän raakavalkuaistasossa näkyy umpi-paksusuolen pH-arvoissa jopa kolme viikkoa ruokinnan muutoksesta. Kuiva-ainepitoisuuden vaihtelu vaikuttaa paitsi mikrobeihin, myös umpi-paksusuolen sisällön kuiva-ainepitoisuuteen. Muutokset karkearehuruokinnassa lisäävät ähkyriskiä 7 päivän ajan ja tietyissä tapauksissa jopa 28 päivää. Jos heinälaatu muuttuu huomattavasti, on suositeltavaa käyttää siirtymävaiheeseen jopa 2 – 3 viikkoa, vaikka se käytännönolosuhteissa hieman haasteita asettaakin.
TalliPro valmistus
Vilomix Finland Oy
Yrittäjäntie 1
21530 Paimio
myynti@tallipro.fi
0472472-7
Tuoteryhmät
Tilaa uutiskirje
Voit tilata uutiskirjeemme kirjoittamalla sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään.
